Kari Salmi

Suomen vakavasti harkittava Nato-jäsenyyttä

Vaalikeskustelusta on lähes kokonaan puuttunut keskustelu turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Turvallisuusympäristömme on kuitenkin muuttunut selvästi viime aikoina. Suomen tulisi pysyä ajan tasalla ja jatkuvasti arvioida turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme. Nämä ovat yksi poliittisen tason keskeisimpiä linjauksia ja niiden tulisi sen takia olla luonteva osa vaalikeskustelua.

Yksi keskeinen kysymys on Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja tulisiko tätä linjausta muuttaa hakemalla NATO-jäsenyyttä. Päätös liittymisestä on poliittinen, ei sotilaallinen. NATO-keskustelu on kuitenkin Suomessa haastavaa, sillä argumentointi puolesta tai vastaan perustuu monesti enemmän mielikuviin kuin faktaan, ja tunteet käyvät kuumina. Me tarvitsemme asiallista ja faktoihin perustuvaa keskustelua aiheesta. Ei myöskään riitä, että turvallisuuspolitiikan asiantuntijat keskustelevat asiasta toisten turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa, vaan keskustelua ja ymmärrystä asiasta tarvitaan joka tasolla. 

Pyrin tässä kirjoituksessa selventämään yleisellä tasolla mitä NATO on sekä NATOon liittyviä yleisimpiä väärinkäsityksiä. 

Mikä NATO on?

NATO on poliittis-sotilaallinen liittouma, jonka tavoitteena on jäsentensä turvallisuuden varmistaminen poliittisin ja tarvittaessa sotilaallisin keinoin. Poliittisella tasolla NATOn tavoitteena on edistää demokraattisia arvoja ja mahdollistaa jäsentensä välinen yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa asioissa kriisien ennalta ehkäisemiseksi. Sotilaallisella tasolla NATO on sitoutunut ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisesti. Mikäli diplomaattiset yritykset epäonnistuvat, NATOlla on sotilaallista kykyä toteuttaa esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioita. 

NATOssa päätökset tehdään konsensus-periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että päätös edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää.

Mitä tarkoittaa artikla 5 ja kollektiivinen puolustus?

NATOn puolustuksen keskiössä on niin kutsuttu artikla 5 ja kollektiivinen puolustus. Tämän periaatteen mukaan hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. NATO on vedonnut artikla 5:een vain kerran ja se liittyi Yhdysvalloissa tapahtuneeseen terroristi-iskuun 11. syyskuuta 2001.

Artikla 5 koskettaa vain ja ainoastaan NATOn jäsenmaita. Muilla valtioilla ei ole minkäänlaisia turvatakuita. 

Turvatakuut toimivat ennalta ehkäisevästi nostamalla hyökkäyksen kynnystä niin korkealle, että hyökkäys ei kannata. Tämä on uskottavan puolustuksen kulmakivi. Yhteenkään NATO-maahan ei ole tehty sotilaallista hyökkäystä koko liittouman olemassa olon aikana. 

Olisiko Suomen pakko lähteä muiden maiden sotiin?

Artikla 5 on usein ymmärretty Suomessa väärin. Artikla 5 ei tarkoita sitä, että kriisin sattuessa kaikkien jäsenvaltioiden asevoimat lähtevät sotaan, vieden varusmiehet mennessään. Mikäli artikla 5 aktivoidaan, niin jäsenvaltiot tekevät ensin kansallisella tasolla päätöksen siitä, millaista apua he kykenevät antamaan ja millaisia keinoja ovat valmiita käyttämään. Jäsenmaat neuvottelevat sen jälkeen keskenään siitä, miten kollektiivinen puolustus toteutetaan. 

Monesti väitetään myös, että jos Suomi olisi NATO:n jäsen, niin ”Suomen pitäisi taistella Yhdysvaltojen sodissa”. Tällä väitteellä viitataan usein Persianlahden sotaan vuonna 1991. NATO ei kuitenkaan ollut tässä operaatioissa toimijana, koska osallistumisesta ei päästy yhteisymmärrykseen (eli konseksukseen). Operaatioihin osallistui - YK:n mandaatilla - 35:sta maasta koostuva koalitio, jonka Yhdysvallat johti ja johon osallistui sekä NATO-jäsenmaita että ei-jäsenmaita. Kaikki NATO-jäsenmaat eivät kuitenkaan osallistuneet. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska osallistuivat; Ruotsi esimerkiksi toimittamalla kenttäsairaalan.

On tärkeätä ymmärtää, mitä tarkoitetaan, kun NATO (organisaationa) osallistuu johonkin ja miten se eroaa siitä, kun NATO-jäsenmaa tai -maat osallistuvat johonkin, esim. sotilaalliseen operaatioon. Analogiana voidaan esittää Suomen ja Ruotsin välinen sotilaallinen yhteistyö. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen sotaharjoitus on kahden EU-maan yhteinen sotaharjoitus, mutta se ei silti ole EU:n harjoitus.

Mitä NATO-jäsenyys edellyttää?

NATO-jäsenyydelle on tiettyjä kriteereitä. Hakijamaan on maantieteellisesti sijaittava Euroopassa, sen on oltava demokraattinen valtio, sillä tulee olla kykyä ja halua edistää eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuutta ja jäsenhakemukselle tulee olla kansallinen hyväksyntä. Tätä on tulkittu niin, että ennen hakua tulisi järjestää kansanäänestys, mutta tätä NATO ei edellytä. Hakuprosessin aikana varmistetaan, että NATO-yhteensopivuus täyttyy. Kaikkien NATO-jäsenmaiden tulee myös hyväksyä uusi jäsenmaa.

Kansallisen puolustusbudjetin tulee olla 2% valtion bruttokansantuotteesta. Pääosa NATO-maista ei ole saavuttanut tätä tavoitetta, jonka perimmäisenä tavoitteena on riittävän ja uskottavan kansallisen puolustuksen järjestäminen, joka toimii sekä pidäkkeenä, että on tarvittaessa käytettävissä yhteiseen puolustukseen. Suomen puolustusbudjetti on (vuonna 2019) 1,29% BKT:sta, mutta mikäli lasketaan mukaan UM:n osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta, puolustushallinnon eläkkeet ja osa Rajavartiolaitoksen menoista, niin osuus kasvaa noin 0,2%.

Jäsenyyden edellytyksenä on, että jäsenyyttä hakeva valtio ei ole konfliktin osapuoli. Näin ollen jäsenyyttä ei voi hakea siinä vaiheessa, kun konflikti on jo alkanut. Tätä voidaan verrata palovakuutukseen: vakuutus on otettava ennen kuin tulipalo on syttynyt. Jo lähistöllä riehuva metsäpalo saattaa nostaa vakuutuksen hintaa merkittävästi tai olla este sen saamiselle. Mitään ”NATO-optioita” ei ole olemassa, vaan jäsenyyttä haetaan rauhan aikana vakiintuneen prosessin mukaisesti. 

Voisiko Suomi luopua yleisestä asevelvollisuudesta tai vaikkapa ilmapuolustuksesta, jos olisimme NATO-jäsen?

NATO-jäsenyys edellyttää, että jokainen valtio vastaa omasta kansallisesta puolustuksestaan. Omaa puolustustaan ei voi siis ulkoistaa, sitä voi ainoastaan vahvistaa muualta saadulla tuella. Yleinen asevelvollisuus on Suomen kannalta kustannustehokkain tapa huolehtia omasta kansallisesta puolustuksestamme, eikä Nato-jäsenyys toisi tähän muutosta. Toimiva ilmapuolustus on tehokkain tapa estää hyökkääjän toimintavapaus. Tämä edellyttää jatkuvaa korkeaa valmiutta, mikä on saavutettavissa vain kansallisesti. Nopeasti kehittyvissä kriiseissä ovat yhteisoperaatioiden valmistelun ja toimeenpanon viiveet liian suuria ilman kansallista pidäkettä.

Entä kauppasuhteet?

Monesti väitetään, että Suomen kauppasuhteet Venäjään kärsisivät NATO-jäsenyyden myötä. Venäjä kuitenkin käy kauppaa NATO-maiden kanssa jo nyt, esimerkkinä kaasun vienti Saksaan.

Harvemmin on laskettu, millaisia kauppasuhteita NATO-jäsenyys mahdollistaisi, kun Suomi korkean teknologian maana pääsisi osaksi NATOn teollisuusyhteistyötä. Tällä hetkellä nämä foorumit ovat avoinna vain NATOn jäsenmaille.

Miksei EU?

EU on taloudellinen ja poliittinen unioni ja sen tehtävät ja mandaatti poikkeavat NATOn vastaavista. EU:n sotilaallista ulottuvuutta kehitetään niiltä osin, kun se ei ole päällekkäinen NATOn kanssa. EU:lla ei siis tule olemaan omaa armeijaa, vaan sen kyvyt muodostuvat pääosin kansallisten puolustusvoimien käytettävyydestä tarvittavissa yhteisoperaatioissa. EU:lla ei myöskään ole vastaavaa komento- ja esikuntarakennetta, mikä mahdollistasi joukkojen nopean ja laajamittaisen kokoamisen ja käytön.

Samalla on muistettava, että pääosa EU:n jäsenistä kuuluu NATOon. Euroopan puolustus siis nojaa vahvasti NATOon. Muilla EU-jäsenmailla ei välttämättä ole samanlaisia intressejä kehittää EU:n yhteispuolustusta kuin NATOn ulkopuoliset jäsenet. 

Mitä se tarkoittaa, kun emme ole NATOn jäsen?

Pahimmassa tapauksessa Itämeren tai Fennoskandian alueelle syntyy konflikti, joka vaikuttaa Suomeen suoraan tai välillisesti riippumatta siitä, onko Suomi konfliktin osapuoli. Jos Suomi ei ole NATOn jäsen, niin emme osallistu NATOn päätöksentekoon, joka väistämättä vaikuttaa alueen tapahtumiin. Suomella ei myöskään ole turvatakuita. Suomi on avoin poliittiselle, taloudelliselle ja sotilaalliselle painostukselle. Asemamme saattaisi olla huoltovarmuuden kannalta kaikkein heikoin, kun kauppalaivaston toimintaan tulisi merkittäviä häiriöitä tai liikennöinti Suomen satamiin estyisi kokonaan.

NATO - puolesta vai vastaan?

Päätös siitä, liittyykö Suomi NATOon vai ei, tulee perustua Suomen turvallisuusympäristön tilanteeseen ja arvioon sen mahdolliseen kehittymiseen sekä faktapohjaiseen tietoon siitä, mitä NATO on ja mitä jäsenyys meille merkitsisi ja mitä se meiltä edellyttäisi. Se edellyttää avointa keskustelua.

Avoin keskustelu myös poistaisi turhaa ja vääriin tietoihin perustuvaa pelkoa siitä, että Suomi ja meidän varusmiehemme joutuisivat ulkomaille sotaan. Tilanteessa, missä artikla 5:een vedottaisiin, Suomi tekisi itse, itsenäisesti ja kansallisesti päätöksensä siitä, millä tavalla Suomi osallistuisi toisen maan auttamiseen. Suomi osallistuu jo nyt kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja on mukana kansainvälisissä valmiusjoukoissa, joten täysin uusia keinoja avunantoon ei edes tarvita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (72 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tämä oli hyvä ja kiihkoton kuvaus Natosta ja sen luonteesta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Asiallista tekstiä joka kaipaa vain yhden pienen päivityksen: Argentiina aikanaan hyökkäsi sotilaallisesti Nato-maa Iso-Britanniaa vastaan mutta britit hoitivat homman nopeasti ilman artikla 5 -kitinöitä. Itse lähden tylysti vain siitä, että Naton olemassaolon aikana Venäjä tai sen edeltäjä ei ole koskaan hyökännyt asevoimin Nato-maahan.

Viestisi pitäisi saada läpi valtiojohtotasolla koska suurimmat jarrut löytyvät sieltä. Valtiojohdossa taatusti ymmärretään mikä Nato on mutta itäpelko estää päätöksenteon. Poliitikkojen pelko on niin voimakasta että he mielellään menevät "kansan" selän taakse. Jos poliitikot lähtevät siitä että pihtiputaanmummot tietävät liittymisen perusteet ja sen tausta-aineiston paremmin kuin valtiojohto ja päättävät poliitikot, ollaan pahasti metsässä.

On tietysti mahdollista että Venäjä on uhannut Suomea politiikan taustakuvioissa ja siksi poliitikot pelkäävät. Presidenttimmehän lähtee julkisesti siitä että Venäjän etu tulee huomioida suomalaisessa päätöksenteossa ja Venäjä-suhteet ovat turvallisuuspolitiikan peruspilareita.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

"Jos poliitikot lähtevät siitä että pihtiputaanmummot tietävät liittymisen perusteet ja sen tausta-aineiston paremmin kuin valtiojohto ja päättävät poliitikot, ollaan pahasti metsässä"

Kansan mielipiteen arvoa vähättelemättä mutta asia on juuri näin.
Nato kysymys on mitä suurimmassa määrin asiantuntijakysymys, johon liittyy sotilasyhteistyö, tiedustelu, alan teknisyys ja käytännössä kaikki mikä liittyy eri alojen asiantuntijuuteen.
Osana kokonaisuutta on tietenkin myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvät salassapito teemat. Tästä loogisesta syystä Nato liittyminen ei missään nimessä ole kansan mielipdekysymys.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Argentiinan hyökkäys Falkland-saarille ei edes kuulunut viidennen artiklan sitoutumusten piiriin, koska viides artikla koskee vain ja ainoastaan hyökkäyksiä Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella.

Sen liittouman nimenä on "Pohjois-Atlantin puolustusliitto" ihan syystä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä, hyvä kirjoitus. On kieltämättä hyvin erikoista, että Nato-keskustelu loistaa poissaolollaan vaalien alla, vaikka Venäjä on hyvin arvaamaton naapuri ja osoittanut, että se on valmis sotilaalliseen aggressiioon naapureitaan kohtaan.

No, ainakin presidenttimme toive toteutuu. Hänhän ei halunnut Natosta keskusteltavan myöskään presidentinvaalien alla. Suomen turpolinja oli joskus puolueettomuus, nyt se on silmien sulkeminen pahalta maailmalta.

Valitettavasti en usko, että Nato-jäseneksi päästään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, niin tiukasti on kollektiiviseen tajuntaamme juurrutettu tietty länsivastaisuus. Lukion opettajana saan aika hyvin tuntumaa siihen, mitä nuoret ajattelevat, ja he muistavat joka käänteessä arvostella Yhdysvaltoja ja Trumpia, ja Nato-kielteisyys kulkee siinä sivussa. Mutta kun kyselin Suomen suurimpia turvallisuusuhkia, Putinia ei muistanut mainita kukaan eivätkä he tienneet Venäjän valloittaneen alueita naapurimailtaan viime aikoina. Trump on kuulemma suurempi uhka Suomelle kuin Putin.

1970-luvun henki elää vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Nato-keskustelua ei käydä koska media on päättänyt, että nämä vaalit ovat ilmastovaalit. Tämä median valta lipsahti pahasti tv-ohjelmassa toimittajalta joka totesi ohimennen haastateltavalleen vaalien aiheista: Mediahan sen päättää, mitkä vaalit nämä ovat.
En muista ohjelmaa enkä rupea tätä googlaamaan. Joku lukioista voi sen paremmin muistaa ja löytää hetkessä.

Sinänsä valitettavaa, että näin tärkeä aihe painetaan tahallisesti unholaan. Tällä hetkellä valtaan on nousemassa ilmastohysterioitsijoita, joiden ainoa ansio on vöyhkätä ilmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteistä. Esimerkiksi turvallisuus- tai työllisyyspolitiikasta näillä vouhottajilla ei tunnu olevan hajuakaan. Paras keppihevonen valtaan tällä hetkellä on ilmastonmuutos.

Ja tuossa 1970-luvun hengestä olet Arno mielestäni 100-prosenttisen oikeassa. Se elää vielä.
60-luvulla lapsuuden ja 70-luvulla nuoruuden eläneenä muistan hyvin sen ajan propagandan. Lastenlauluna saattoi "Repo-radiosta" tulla "Lenin-setä asuu Venäjällä", tai tulla propaganaohjelma "Näin naapurissa", jossa estottomasti kehuttiin Neuvostoliiton saavutuksia. Joka käänteessä muistutettiin USA paha - Neukkula hyvä. USA:n hyökkäys aseet ja Neuvostoliiton rauhanohjukset. Opi siinä sitten ajattelemaan Suomen omaa etua.

Niinpä jos kysyt suurilta ikäluokilta Natosta, niin vastustava kanta ilmaistaan välittömästi ja usein tunteella. Mutta jos kysyt miksi vastustat niin sitten meneekin jo vaikeammaksi. Se vaan on opetettu, että se on heistä oikein. Tunnepohjalta mennään, ilman mitään faktota siitä, kyetäänkö yksin maata puolustamaan vai ei. Ei voi kun onnitella entisen Neuvostoliiton propagandan tehoa ja otetta suomalaisesta yhteiskunnasta. Hyvin ovat aivopesunsa teneet, tosin se ei olisi onnistunut ilman kotimaisia myötäjuoksijoita.

Ajatelkaa, jos olisikin samalla teholla mediassa rummutettu puolustuspolitiikkaa ja Natoa, kuin nyt ilmastonmuutosta? Kun nyt on nähty kuinka helppoa massojen ajattelua on ohjata. Suorastaan pelottavan helppoa. Mutta jos mediatalojen omistajat olisivat päättäneet, että nyt on Nato-vaalit, niin sitten ne olisivat olleet. Paitsi YLE:hän on oma lukunsa.

Ilmeisesti omistajia ei kiinnosta suojata sijoituksijaan. Ainoastaan Nalle Wahlsoos tuntuu ymmärtävän asian:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/275138-bjorn-wahl...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Vaikka muutoin oikeassa olet, 70-luvun hengestä ei ole kyse. Nato-vastaisuus syntyy samalla tavalla kuin tytöillä muodostuu halu keltaisissa kumisaappaissa kulkemiseen ja pojilla sinisissä kumisaappaissa kulkemiseen.

Nato-kanta sisäistetään ympäristövaikutuksen takia. Varsinaisesta aiheesta ei tarvitse edes keskustella. Se on normaalia, minkä aivot sisäistävät vallitsevaksi olotilaksi ja hyväksytyksi asenteeksi.

Kierteestä eroon pääsemiseksi olisi tietenkin Nato-jäsenyyttä alettava ensin viestinnällisesti pitämään ihan yhtä normaalina vaihtoehtona kuin nykytilan jatkumista. Nato-keskustelua ei joko käydä ja jos käydään, se tapahtuu ikäänkuin olisi henkilön perusteltu mielipideasia. Perustelut ovat niitä tuttuja 70-lukuisia tai jopa sitäkin aikaisemmin keksittyjä. Loogisesti järkeviltä kuulostavia, mutta tarkemmin arvioiden pelkästään Venäjän etua ja näkökulmaa painottavia vanhoja meemejä, mitä kierrätetään sukupolvelta toiselle.

Välttämättä kaikki tai suurin osakaan ei välttämättä ole venäläistä alkuperää. Suomalaiset ovat itsekin taitavia tekemään välttämättömyydestä hyveen ja keksimään "hyviä" selityksiä rajoitteilleen, millä yrittivät huijata venäläisiä, kansalaisia ja milloin ketäkin. Lopulta kusetetaan hokemilla myös itseä, kun kukaan ei enää muista ja tiedä miksi valehtelu alunperin on aloitettu. Suomi on jäänyt sisäisen suomettumisen kierteeseen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato-juna meni jo 15 vuotta sitten...

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Äläs nyt Pertti, eturivin poliitikothan toistelevat, että meillä on koko ajan "Nato-optio" :-)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato-optio, johon Venäjällä on veto-oikeus, ei paljoa käytännössä lämmitä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #6

Mitään Nato-optiota ei tietenkään edes ole, se on pelkkää retorista sumutusta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #7

Juuri näin! Nato-optio on olemassa vain juhlapuheissa!

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

4#. Mutta ainahan tulee seuraava juna. Riippuu vaan kelistä, onko aikataulussaan. Nyt on sellainen keli, että Nato-junan pilli voisi alkaa viheltää.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Erinomainen kirjoitus Natosta ja keskustelusta tasosta.

Suurin osa tästä keskustelun heikosta tasosta menee median piikkiin. Aiheesta ei haluta tentata puolueita eikä ehdokkaita tarkemmin. Medialle riittää "kyllä tai ei" -vastaus Natojäsenyydestä. Ei haluta kysyä sitä kaikkein tärkeintä kysymystä: MIKSI?

Kansanedustajat joutuvat tekemään päätöksen turvallisuuteemme oleellisesti vaikuttavasta asiasta, pitääkö liittoutua vai ei. Siksi tässä vaiheessa olisi tarpeen, että ehdokasta tentattaisiin hieman tarkemmin mielipiteensä perusteista. Voitaisiin pyytää vaikka kolme tärkeintä perustelua, miksi Suomen olisi hyvä liittoutua tai pysyä liittoutumattomana.

Kolme usein esitettyä perustelua US-Puheenvuorossa käydystä keskustelusta ovat mielestäni seuraavat;

PUOLESTA:

Puolustuksen uskottavuus lisääntyy. Natomaahan ei ole vielä koskaan hyökätty.

Kauppapoliittinen uskottavuus lisääntyy. Länsimaisten yritysten investointikohteena Suomi ei ole enää riski. Suomi on länsimaa ja kuuluu lännen liittoutumiin.

Venäjän suhteet "normalisoituvat". Suomea ei enää pidettäisi Venäjän etupiirinä.

******

VASTAAN:

Naton jäsenmaana Suomi joutuu mukaan kriiseihin, joita se ei itse ole aiheuttanut tai voi vaikuttaa.

Suomen aluetta käytetään hyökkäysalustana. Suomi menettää itsenäisyyttään. USA perustaa Suomen alueelle tukikohtia ja tuo tänne ydinaseita. Yhdysvaltalainen sotilaskomentaja johtaa Suomen armeijaa. Joudumme USAn sotiin ympäri maailmaa.

Venäjän ydinohjukset kohdennetaan Suomen strategisiin kohteisiin. Olemme ensi-iskun kohde. Mahdollisessa kriisissä, Naton 5. artikla ei toimi.

******

Nämä väittämät, ovat valtaosin uskomuksia, joita on vaikea näyttää toteen. Siksi uhkakuvat toimivat ja etenkin se, että Nato yhdistetään voimakkaasti USAan. Siksi olisi tarpeen, että kansanedustajaehdokkaat perustelisivat kantansa liittoutumiseen, miten he asian näkevät. Onko USA suurempi uhka Suomelle kuin Venäjä?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Erinomaisen hyvin eduskuntavaaleihimme sopiva kirjoitus.

Näin ruohonjuuritasolle ei toki näy kaikki, mitä valtioiden välillä keskustellaan, mutten ole missään nähnyt, kuinka paljon Venäjä olisi valmis maksamaan siitä, ettei Suomi liittyisi Natoon. Esimerkiksi Petsamon alueen vuokraaminen miljoonalla ruplalla sadaksi vuodeksi jatko-optioin olisi minusta aika houkutteleva hinta, jos Suomi saisi merialueenkin käyttöönsä. Suomesta tulisi yhdellä iskulla Norja nro 2 ja taloudellinen painopiste alkaisi siirtyä kohti pohjoista, kun nyt se valuu etelään.

Muutoin Suomen ulkopolitiikka näyttäytyy ikäänkuin raollaan olevana Nato-ovena. Venäjä näkee sen, eikä halua Suomen menevän siitä sisään jne.

Natoon olisi ehkä parhaiden kannattanut liittyä Baltian maiden kanssa samalla kertaa, mutta ei se vieläkään mikään katastrofi olisi, uskoakseni. Eihän Naton ja Venäjän välillä ole sotatilaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Halla-aho on kääntänyt kelkkansa ja on eri mieltä siitä että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa:

Tällä hetkellä pelkkä jäsenyysprosessi todennäköisesti heikentäisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Ei ole liioin sanottua, että kaikki nykyiset jäsenmaat olisivat halukkaita ärsyttämään Venäjää tukemalla Suomen jäsenyyttä.

https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/1/ehdo...

Matti Simonaho

"Suomen vakavasti harkittava Nato-jäsenyyttä"

Suomen ja Maailman tärkein sopimus

Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10. helmikuuta 1947. Asiakokonaisuudessa on huomioitava m m se, että sen "allekirjoittajina" ovat myös kaikki sodassa menehtyneet henkilöt, joista osa on Suomalaisia. Tärkein sopimus Suomen ja Maailman historiassa, on ollut ja on Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, II Osa, II Luku, 6:s, 7:s, 8:s ja 9:s artikla - nykyisiä nimiä käyttäen - Yhdistyneitten kansakuntien, Amerikan, Euroopan Unionin, Venäjän ja Suomen välillä.

Suomen Kansalle sekä Suomen Kansaa edustavalle valtiopäiville kokoontuneelle Eduskunnalle, on Suomen oikeuskäyttöpiirissä annettu kaikki oikeudet, kaikki valta ja kaikki vastuu ensisijaisesti suojella Suomen Kansaa.

Tarkoitusperien tunteminen tekee kenestä tahansa asian tuntijan

Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, on jokaisen neuvonantajan ensisijainen lähde. Se on kaikkien polittisten, sostilaallispolittisten sekä sotilaallisten arvioiden, johtopäätösten ja päätösten perusta ja kulmakivi. II Osa, II Luku, 6:s 7:s ja 8:s artikla ovat kaikista tärkeimmät, koska ne kumoavat kaiken toisen maailmansodan jälkeen levitetyn näennäistieteellisen propagandan ja valeuutisoinnin. Rauhansopimuksen tarkoitusperien tietäminen, tekee kenestä tahansa asiantuntijan. Yksi Rauhansopimuksen tarkoitusperistä on kolmannen maailmansodan estäminen.

Kari Salmi; "Päätös siitä, liittyykö Suomi NATOon vai ei, tulee perustua Suomen turvallisuusympäristön tilanteeseen ja arvioon sen mahdolliseen kehittymiseen sekä faktapohjaiseen tietoon siitä, mitä NATO on ja mitä jäsenyys meille merkitsisi ja mitä se meiltä edellyttäisi. Se edellyttää avointa keskustelua."

Kysyttiin Suomalaisilta haluavatko he liittyä NATOon. Enemmistö vastasi "ei" mutta suuri osa "kyllä". Kysyimme vastanneilta uudelleen vähän aikaa myöhemmin mutta ennen kysymystä esitimme heille e m Pariisin Rauhansopimuksen tiedot, ja 100% vastasi "ei".

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Simonaho tyrkyttää Pariisin rauhansopimusta näköjään joka asiaan.

Oletko kokonaan unohtanut Vestfalenin ja Tarton?

Suomen Natojäsenyydellä ja Pariisin rauhansopimuksella ei ole mitään liittymäkohtaa.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Totta, vaikka puhe olisi lasten päivähoidosta, niin Simonaho toitottaa Pariisin rauhansopimusta ... :D

Jos saisin mokoman sopimuksen käsiini, niin pyyhkisin siihen perseeni ...

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Suomen turvallisuusympäristön ainut muutos on, että Nato häiriköi ja tunkee aseineen jo Suomen maaperälle.

Voisiko joku vastata, miten Venäjä on uhannut Suomea? Siis ihan oikeasti. Faktaksi ei käy IS-lehden Arja Paanasen henkilökohtainen ongelma.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Venäjällä ei ole tarvetta uhata Suomea avoimesti, koska sen voi tehdä paljon hienovaraisemminkin. Venäläiset tietävät hyvin, että Suomen kanssa neuvottelupöydässä riittää oikeassa paikassa tehty kulmien kurtistus, yskähdys tms., niin viesti menee varmasti perille.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Rauno Lintuselle:

Tuossa ylempänä vastauksessani Arno Kotrolle, esitin näkemykseni entisen Neuvosto-propagandan tehosta joka vaikuttaa vielä nykypäivänäkin.

Tämä sinun näkemyksesi nykytilanteesta vahvistaa kovin omaa näkemystäni siitä kuinka vahvasti aivopesu on toiminut ja toimii vieläkin.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Mutta. Miten Venäjä on uhannut Suomea?

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #30

Vastatoimilla, jos Suomi aikoo liittyä NATO:on. Se ei ole mitenkään Venäjän asia puuttua siihen, muten Suomi haluaa vahvistaan puolustustaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen Vastaus kommenttiin #51

Miten Venäjä on uhannut Suomea, ennen Nato-jäsenyyttä? Sehän on selvä juttu, että rautaa tulee ja paljon Suomen itärajalle, jos Nato perustaa tukikohtansa Uttiin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #60
Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #30

Lintunen ei näe uhkaa vaikka Venäjä ajaisi tankilla yli. Googlaapa hiukan suomella tai huonolla enklannilla niin voit tehdä pari löytöä.

Käyttäjän pakanapoika kuva
Torsti Karuranta

Mielestäni tämän hetkinen tilanne NATO-Venäjä akselilla sopii mainiosti. Pidämme kiinni itsenäisyydestämme ja pystymme dynaamisesti myötäilemään kummankin kauppapolitiikkaa. Ilman EU-jäsenyyttä toimintavapautemme olisi vieläkin laajempi.
Näiden kahden mahdollisesti ottaessa yhteen ja meidän ollessa jäsen, voimme olla 99% varmoja siitä, että taisteluja käydään alueellamme ja ikkunoita särkyy. Itsenäisenä pysyessämme voimme parhaimmillaan pysyä kokonaan ulkopuolella ja toimia konfliktin välimiehenä, ehkä edesauttaa 3. Maailmansodan sammuttamisessa.

Tyhmempikin käsittää, että puolustusvoimamme on täysin integroitu NATO-järjestelmään. Pari allekirjoitusta riittää. Jopa viestiliikenteessä käytetään NATO-aakkosia ja ikivanha preussilaista alkuperää oleva taisteluryhmän muodostelma on muuttunut NATO:n muodostelmaksi (ja mielestäni kyllä selkeästi parempi nykyään).
Kaikki aseemme on suunnattu ainoastaan Venäjää kohti, koska se on ainoa edes teoreettinen vastustaja. Olemme valtiona siis eräänlainen diodi, joka on rakennettu toimimaan vain toiseen suuntaan. NATO:n ulkopuolella joudumme käytännön pakosta ylläpitämään asevelvollisuusarmeijaa Venäjän vuoksi. Tämä on suuri tekijä kansalaisten yhteen hitsaamisella ja solidaarisen kansallistunteen ylläpitämisellä.
Tällä hetkellä Venäjällä ei yksinkertaisesti ole poliittisesti tai taloudellisesti paukkuja lähteä sellaiseen valloitussotaan, että me tarvitsisimme ulkopuolista apua.

Matti Simonaho

Kaiken kukkuraksi USA ja Väjä tekevät m m sotilallista yhteistyötä - tarvittaessa jopa sotivat yhteistä vihollista vastaan.

Puolustukseen kuuluu myös sellainen strateeginen osatekijä, että pitää hyvät välit naapurin kanssa niin ei tarvitse sotia. Venäjän mukaan Suomen ja Venäjän välit ovat samat kuin ennen Ukrainan kriisiä, mutta Venäjä on uhannut lakkauttaa diplomaattiset yhteydet Ruotsin kanssa ellei räksyttäminen lopu;

- Ruotsin pääministeri osoittaa aina Venäjän pahimmaksi viholliseksi ilman minkäänlaisia todisteita. Nyt olemme väsyneet siihen. Ei ole väliä, oletko pääministeri, paavi tai Jeesus Kristus, perusteettomia syytöksiä ei saa esittää. On ymmärrettävä että perusteettomiin syytöksiin vastataan. Toivottavasti seuraava hallitus muuttaa Venäjän politiikkaansa. Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet ovat niin pahat, etteivät ne enää pahemmat voi olla, Venäjän suurlähettiläs Viktor Tatarintsev sanoo. " (Expressen : https://www.expressen.se/nyheter/almedalen/ryska-a... )

Ruotsin vihollinen - jonka vihan syy Ruotsia kohtaan on Ruotsin hallituksen näennäisdemokraattinen politiikka - ei ole Suomen vihollinen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mitä Pariisin rauhansopimus sanoo Venäjän toimista Ukrainassa?

Matti Simonaho Vastaus kommenttiin #17

Ei mitään, vaan tiedot Ukrainan kriisin syystä seuraamuksineen kertoo jotain "Venäjän toimista Ukrainassa" - mutta - kertoo se jotain muutakin, ke että "Ukrainan ja muiden maiden kriisen syy Euroopassa on Euroopan Unionin laajeneminen itään päin ja menetelmät joilla sitä laajennetaan. "

http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=ukrainan...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Tällä hetkellä Venäjällä ei yksinkertaisesti ole poliittisesti tai taloudellisesti paukkuja lähteä sellaiseen valloitussotaan, että me tarvitsisimme ulkopuolista apua."

Nyt olisi siis oikea aika liittoutua. Silloin kun kriisi on päällä, Nato ei ota jäseneksi.

Kerro vielä mitä haittaa Suomelle olisi ulkopuolisesta avusta eli Naton jäsenyydestä?

Matti Simonaho

Suomella on oma armeija, joka peloissaan hakee liittoutumia siltä ja täältä, vaikka pelkoon ei ole mitään reaali- ja käsitteellistieteellisesti perusteltavaa syytä. Kai pelkoon oli syytä siihen aikaan kun Suomella ei ollut omaa armeijaa ja aseita, mutta ei enää. Tuo vanha 1900 -luvun tai sitä ennen levitetty pelottelupropaganda ei enää pure maassa jossa on "Maailman paras koulutus".

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #20

Pienen liittoutumattoman (= ei ystäviä/liittolaisia hätätilanteessa) maan ei pitäisi olla huolissaan suuresta, epävakaasta, imperialistisesta naapuristaan... jännä arvio. Ratkaisu on tietenkin strutsivaihtoehto ja huolet ovat poissa.

Matti Simonaho Vastaus kommenttiin #24

"Pienen liittoutumattoman"

Suomen ei tarvitse liittoutua kun Suomi olemassa olevien sopimusten mukaan on jo vuodesta 1947 ollut liittoutuneiden suojaama. Ajan myötä todellinen vihollinen paljastaa itsenä kaikille sopimusten vastaisella käyttäytymisellään. Sillä tavalla estetään sota. Osa II, Luku II, 9 artikla;

"1. Suomi ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen, että pidätetään ja luovutetaan tuomittaviksi:

a) henkilöt, joita syytetään sotarikosten sekä rauhaa ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten suorittamisesta, niihin käskemisestä tai niihin osallistumisesta;

b) Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen kansalaiset, joita syytetään siitä, että he ovat rikkoneet maansa lakeja syyllistymällä maanpetokseen tai yhteistyöhön vihollisen kanssa sodan aikana.

2. Suomen on asianomaisen Yhdistyneisiin Kansakuntiin kuuluvan hallituksen pyynnöstä myös asetettava todistajina käytettäviksi Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevat henkilöt, joiden todistus on tarpeen oikeudenkäynnissä tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa mainittuja henkilöitä vastaan.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa olevien määräysten soveltamista koskevat erimielisyydet on asianomaisen hallituksen alistettava Neuvostoliiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan Helsingissä olevien diplomaattisten edustustojen päälliköille, jotka sopivat syntyneiden vaikeuksien selvittämisestä."

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #27

"sopimusten mukaan on jo vuodesta 1947 ollut liittoutuneiden suojaama. Ajan myötä.."

Tuokin on pelkkää höpötystä monen muun väittämän ohella. Sama myös kommareille.

Matti Simonaho Vastaus kommenttiin #37

Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, II Osa, II Luku, 6 artikla

"Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus."

Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, II Osa, II Luku, 7 artikla

"Suomi, joka on välirauhansopimuksen mukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin vapauttaakseen kansalaisuuteen ja kansallisuuteen katsomatta kaikki henkilöt, joita on pidetty vangittuina Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksi suorittamansa toiminnan tai Yhdistyneitä Kansakuntia kohtaan osoittamansa myötätunnon taikka rodullisen syntyperänsä takia, sekä kumoamaan diskriminatoorisen lainsäädännön ja siitä johtuvat rajoitukset, sitoutuu saattamaan nämä toimenpiteet päätökseen ja olemaan vastaisuudessa ryhtymättä toimenpiteisiin tai saattamatta voimaan lakeja, jotka olisivat ristiriidassa tässä artiklassa mainittujen tarkoitusperien kanssa."

Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, II Osa, II Luku, 8 artikla

"Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet."

Suomi on "sotavelkansa" maksanut että saisi olla ja kehittyä rauhassa, ja on "ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin", ja kun Suomen Kansan Perustuslaissa - oikeudenkäyttöpiirissä - "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä", niin "Suomi" voi olla mikä tahansa "Liittoutunut". Sellainen "Kaikki yhden puolesta ja yksi kaikkien puolesta" -sopimus.

80:ssä vuodessa "Maailman parhaimman koulutuksen omaava kansa" - vaikka painostus päinvastaiseen on ollut ja osittain vielä on valtava.

Havainto : Ennen 1947, kaikilla Suomalaisilla Suomessa ei ollut oikeutta nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus.

Havainto :Ennen 1947, Suomessa oli Suomalaisia diskriminoiva lainsäädäntö ja siitä johtuvat rajoitukset. Henkilöitä on pidetty vangittuina Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksi suorittamansa toiminnan tai Yhdistyneitä Kansakuntia kohtaan osoittamansa myötätunnon taikka rodullisen syntyperänsä takia.

Ketkä kyseessä olevat henkilöt olivat, kuinka paljon heitä oli, ja missä heitä pidettiin vangittuna, ja kuka heitä piti vangittuna - siitä ei tällä hetkellä ole tietoa. Jos sinulla on tietoa k o henkilöistä, ystävällisesti ota yhteyttä: info@mielipiteemme.fi

Koskien nimien vaihtamista ajanmukaisiin nimiin, nimien vaihtaminen ei ole kielletty mutta rauhansopimuksen tarkoitusperiin ei saa koskea. Rauhansopimuksen tarkoitusperät ovat Suomen ja Suomen Kansan suojeleminen, sovellettuna Suomen Kansan Perustuslain edellyttämällä tavalla kaikkien Kansojen suojeleminen sekä kolmannen Maailmansodan syttymisen estäminen. Rauhansopimuksen vastaista lakia ei ole saanut eikä saa säätää ja Pariisin rauhansopimusta ei saa kumota.

Havainto : Ennen 1947, Suomessa oli fascisminluontoisia poliittisia, sotilaallisia tai sotilaallisluontoisia järjestöjä sekä muita järjestöjä, jotka kielsivät Suomen Kansalta sen demokraattiset oikeudet.

http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=arvioint...

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen Vastaus kommenttiin #24

Rami Ovaskainen. Venäjä on kyllä Suomelle vieläkin kyllin suuri, mutta millä tavalla se on epävakaa? Vastauksia, ei luulottelua.

Matti Simonaho Vastaus kommenttiin #32

Kuinka epävakaa on Suomi, kun teoriassa Ruotsi voi lähettää 15000 Isis -sotilasta - sellaisen "Englebrecht divisionan" - Suomeen ... ja Suomessa pohditaan että pitäisikö liittyä NATOOn, ja tehdä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa y m kun "Venäjä on uhka". :)

2015/2016 Ruotsista lähetettiin Suomeen laittomasti 15000 pakolaista ja "pakolaista" kaikkine seuraamuksineen jas kustannuksineen Suomelle. Suomessa raiskataan lapsia ja naisia enemmän kuin koskaan, naisia tapetaan ja kaduilla teurastetaan Suomalaisia veitsellä kun ei saa oleskelulupaa. Kysyppä raiskatuilta ja tapetuilta ja heidän omaisiltaan - sekä heiltä jotka tullaan raiskaamaan ja/tai tappamaan, että onko Venäjä uhka. Auttoiko sotilaallinen tai mikä tahansa yhteistyö Ruotsin kanssa? Vastaus "ei". Auttaako NATO jos siihen liitytään? Vastaus "ei".

"NATO ei pöjää auta".

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #33

Wau... ehkä parempi jäädä sanattomaksi.

Matti Simonaho Vastaus kommenttiin #38

Silloin kun ne joiden kuuluisi olla hiljaa puhuvat ja tekevät (vääryyttä), ja ne, joiden kuuluisi puhua ja tehdä (hyvää) ovat hiljaa, elämme vaarallista aikaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #38

Onkohan lääkkeet jääneet ottamatta? Pitäisikö blogistin poistaa asiallista debattia häiritsevät kommentoijat? Tämähän on suorastaan Pariisin rauhansopimuksen edellyttämä rauhan ehto!

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #20

Etpä Simonaho vastannut Villikarin kysymykseen.

Matti Simonaho Vastaus kommenttiin #52

"Etpä Simonaho vastannut Villikarin kysymykseen."

"Kerro vielä mitä haittaa Suomelle olisi ulkopuolisesta avusta eli Naton jäsenyydestä?"

Kopioin osan tuolta alhaalta; Vaikka on rauha USAn ja Venäjän välillä, niin NATOon kuuluminen lisää myös terrorismin vaaraa Suomalaisia siviilejä ja/tai diplomaatteja kohtaan ulkomailla ja Suomessa. Vaikka "Isis on lyöty Syyriassa", niin se ei ole kadonnut. Se on piiloutunut. Isiksen, USAn ja Venäjän välillä ei mahdollisesti ole sota, vaan on sota.

Jos liitytään NATOon, esimerkiksi politikkojen jotka käyvät ulkomaillla, heidän turvallisuusluokitus tämän päivän 2:sta (?) on nostettava 3:een tai jopa 4:een riippuen maasta. Esimerkiksi Ruotsissa sen on oltava sama kuin Ruotsin pääministerillä: 4 (5 on korkein mahdollinen, sota-aikana).

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #55

Miten varman takuun, Simonaho, annat siitä, ettei ISIS tee terrori-iskuja liittoutumattomaan maahan? Eikös nämä ISISIN terrori-iskut ole jonkun Pariisin rauhansopimuksen artiklan vastaisia? Kerro tarkemmin minkä? Tämä vastauksesi meni kilometrikaupalla pieleen, vai kuinka?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #20

-> 20

Vastasitko kysymykseeni mitä haittaa liittoutumisesta olisi? Jos vastasit, niin pidätkö haittana sitä, että sotilaittemme pelko loppuisi?

Käyttäjän pakanapoika kuva
Torsti Karuranta

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006042505.html

Raportti Virosta: Venäjä varautuu kiivaaseen konfliktiin Naton kanssa.
Tämä on toki iltalehti uutisointia, mutta kun Nalle Wahlrooskin oli sitä mieltä, että NATO tarvitsee Suomea juuri Viron ja Ruotsin puolustamiseksi.
Niin kerrotko sinä minulle niitä oletettavia haittoja? Vai johtuuko hinkusi päästä mukaan rähinöihin jostain muusta syystä.

Itse asiassa nämä NATO-keskustelut muistuttuvat hyvin paljon luonteeltaan kannabiskeskusteluja. Kaksi päänsä betonoinutta osapuolta hakkaa päitään yhteen muiden hurratessa vuodesta toiseen.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Jostain syystä on Venäjän ilmavoimista 3/5 osaa keskitetty läntiseen sotilaspiiriin, jonka luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Miksi Venäjä on vuodesta 2000 alkaen sijoittanut ja ottanut aktiivikäytöön noin 250 taistelukonetta? Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet sekä taistelu-ja kuljetushelikopterit.
Kts. karttaliite https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk, Olenogosrk, Sputnik ja Luostari. Ydinasevarastoja on Okolnaja Guba, Stsukozero ja Bolsoje Ramozero. Alakurtin tukikohta on noin 60 km Suomen rajasta, Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdat. Leningradin lähistöllä on Pribylovo ja Pushkin’in tukikohdat. Ohjustukikohtia joissa on S-300 ja S-400 ohjuksia löytyy Muurmanskin Okolnaja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander-ohjustukikohta on Laukaassa (Luga).

Venäjä on siis pysyvästi sijoittanut noin 15000-20000 sotilasta, yli 250 taistelukonetta ja yli 1000 erilaista ohjusta Suomen rajalta 100-300 km päähän. Nopean toiminnan motorisoituja maavoimia ja laskuvarjoyksikköjä on toiminta valmiudessa itärajamme välittömässä läheisyydessä 5 prikaatia siis ammatti- ja sopimussotilasta. Ei mitään varusmiesyksikköjä.

Muurmanskin alueella on neljä Bulava-ydinohjuksin ja Kalibr-risteilyohjuksin varustettujen Borei-luokan sukellusveneiden tukikohtaa, Zapadnaja Litsa, Vidjajevo, Gadzijevo ja Poljarny. Venäläistä geopolitiikkaa jota ei yritetä edes salata?

Kuinka monta tukikohtaa on Nato perustanut Pohjoismaihin vuoden 1990 jälkeen?
Kuinka monta tukikohtaa on Nato perustanut Suomeen?
Kuinka monta maata on Nato osittain tai kokonaan valloittanut Euroopassa vuoden 1945 jälkeen?
Montako uutta tukikohtaa tai varuskuntaa on Suomeen perustettu vuoden 1990 jälkeen?

Voiman Venäjä, valtioneuvoston turvallisuuspoliittinen tilannekatsaus löytyy tästä. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl......

Matti Simonaho

Kuinka monta Venäjän Kansan puoluetta istuu Suomen Eduskunnassa?

1. Jos Suomen hallituksessa istuisi Venäjän Kansan Puolue, ja
2. jos Suomessa olisi Suomen-Venäläisiä joiden Venäjän kirkon kirjaamat perimätiedot katoavat Venäjälle mutta geneettiset perimätiedot osoittavat elävään sukuun Suomessa, ja
3. jos Suomalaisten yritykset olisivat kadonneet Venäjälle, ja
4. jos Venäjä olisi 2015/2016 lähettänyt 15000 pakolaista Suomeen lakien ja/tai sopimusten vastaisesti kaikkine Suomalaisine uhreineen ja kustannuksineen Suomelle, ja
5. jos Suomen poliisi ei saisi palkata hätäavuksi eläkkeellä olevia Poliiseja suojelemaan Suomalaisia syystä että he eivät osaa Venäjää, ja
6. jos Itämaiden neuvostossa Suomen kieli olisi alempiarvoisessa asemassa kuin muut kielet, ja
7. jos Venäjä perustaisi elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneen yksikön Suomeen, ja
8. jos Suomessa olisi Venäjänkielinen varuskunta, ja
9. jos Suomalaisilla olisi Pakko-Venäjä kaikkine kustannuksineen ja oireineen, jotta voisimme palvella Venäläisiä heidän äidinkielellään (kun Venäjä hyökkää); "Venäjä voi hyökätä Suomeen milloin tahansa" (propagandaa levittävän maan hallitus, asiantuntijat, sotilallinen johto, media) on reaali- ja käsitteellistieteellisesti perusteltu, todisteneen todellisuuteen sidottu ennakkotieto.

Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole.

Muuta "Venäjän", "Venäläisiä", "Venäjälle", "Venäjä", "Venäjää", "Venäjänkielinen" ja "Itämaiden " yllä olevasta kirjoituksesta toisen naapurimaan nimeksi, kunnes tiedot pitävät paikkansa. Näin syntyy Suomen Kansalle reaali- ja käsitteellistieteellinen "hyväksyttävä peruste asettaa eri asemaan" yksittäinen henkilö, yksittäiset henkilöt, poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä kaikki muut järjestöt kuten esimerkiksi media ja uskonnot, jotka ovat harjoittaneet tai tänään harjoittavat Suomessa Suomalaisille ja/tai Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa.

Voihan sitä pelotella vaikka millä "mitä naapurissa on" esittäen siltä pohjalta kaiken maailman uhkakuvitelmia ja pelotella sellaisilla joukkotuhoamisesta selvinnyttä Kansaa. Tärkeintä on kuitenkin tutkia sitä mitä oman maansa rajojen sisäpuolella on, ettei yritys joukkotuhota Kansaa toistu.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Martti Kauppala, # 19.:

Kaikki varmaankin muistavat, kuinka taannoisessa Kultarannan puheenvuorossaan presidentti Vladimir Putin toisti TV-kameroiden edessä vakavalla naamalla peräti kolme kertaa, että Venäjä on vetänyt kaikki joukkonsa 1500 km päähän Suomen rajasta.

Yhdellekään toimittajalle ei tuolloin annettu tilaisuutta esittää Putinille mitään kysymyksiä. YLE ei ole sen koommin arkistostaan puhetta näyttänyt muistimme virkistämiseksi.

Matti Simonaho

Onneksemme Venäjänkielistä varuskuntaa ei ole Suomen rajojen sisäpuolella ja että Suomen Eduskunnassa ei istu Venäjän Kansan puolue. 1500 Km Suomen rajojen ulkopuolella on ihan turvallinen etäisyys. :D

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Missä määrin Suomen olisi mahdollista yksilöllisesti räätälöidä NATO-jäsenyyttään liittymissopimuksen sisällöllä omien tarpeidensa ja näkemystensä mukaiseksi?

Käsittääkseni esim. Norja on liittymissopimuksessaan tehnyt selväksi, että sen alueelle ei sijoiteta rauhan aikana muiden maiden joukkoja eikä ydinaseita – ja NATO kunnioittaa näitä ehtoja yrittämättäkään painostaa tai jyrätä jäsenmaataan (mikä puolestaan on eräs propagandan levittämä harhakäsitys USA:n / NATO:n "määräysvallasta").

Jos Suomi haluaa viedä Venäjältä huolen aiheet rajanaapurin liittymisestä Läntisen puolustusliiton jäseneksi, onko mitään periaatteellista estettä laatia Norjan liittymissopimuksen kaltainen järjestely, jolla rauhan aikana Suomen valtioalueella vallitsisi aivan sama käytäntö kuin tälläkin hetkellä (Suomen Puolustusvoimilla olisi ainoa sotilaallinen läsnäolo alueellamme, ajoittaisiin harjoituksiin osallistuvia liittolaisia sekä joitakin NATO:n yhdysupseereita lukuun ottamatta), ainoastaan viralliset valtiosopimukset jäsenyydestä turvatakuineen olisivat kassakaapissa.

Pelkästään siinä tapauksessa, että Venäjän toimet omalla alueellaan antaisivat aiheen nostaa puolustuksemme valmiutta, maahamme voitaisiin kutsua tilapäisesti NATO-liittolaisten aseellista voimaa, joka poistuisi maastamme sitten kun uhkakin poistuisi – eli Venäjä voisi vaikuttaa omalla käytöksellään Suomen alueella olevan sotilaallisen voiman määrään ja laatuun, ja aina halutessaan käyttää ETYK:ssä sovittuja luottamusta herättäviä keinoja (open skies -lennot, paikan päälle tehtävät tarkastuskäynnit) varmistaakseen, ettei sillä ole mitään todellista pelättävää Suomen suunnalta.

Matti Simonaho

Olen keskustellut usean ulkomaalaisen kanssa jotka ovat muuttaneet Suomeen lähletä ja kaukaa ja kotoutuneet Suomeen. Suomen kielen he ovat oppineet 5-7 vuodessa niin hyvin että he tulevat toimeen elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Mutta sitten on niitä jotka eivät ilmeisesti kotoudu Suomeen koskaan, vaan haluavat kotouttaa Suomen kotimaahansa - enemmän tai vähemmän pakolla. Merkillistä kyllä, he eivät ole Venäläisiä eikä Suomalaisia - vaikka passissa lukee "Suomi". Mitä paperiin on kirjoitettu, ei aina vastaa sitä mitä todellisuudessa on.

Matti Simonaho

Että on Suomalainen ja "Venäjänmielinen" tai "Ruotsinmielinen" ja/tai "Natomielinen" y m ... siihen on terve vaihtoehto olemassa; Että on Suomalainen ja terveeltä pohjalta yksimielisesti Suomenmielinen. Sitä se sivistynyt Kansanvalta, Oikeusvaltio pohjimmiltaan on, vaikka on eri puolueita KansanOsienEdustajineen.

Demokratian kulmakiviä kai on, että eri KansanOsienEdustajat muodostavat yhteisen reaali- ja käsitteellisteteellisen linjauksen siitä mikä on jokaisen Kansaan kuuluvan henkilön yhteiskuntaa ja elinympäristöä kehittävä; Kansanedustaja(t). Kaikista vaikeinta kai tänään on kaiken päinvastaisen purkaminen ja sillä tavalla Kansan yhdistäminen - mutta se on tehtävä koska se kuuluu työhön.

Se että Suomen lapsille ei ole opetettu eikä opeteta koulussa Pariisin Rauhansopimusta 1947 eikä Suomen Kansan Perustuslakia (1§ - 12§) ja noudattamaan niitä ja vaatimaan noudattamaan niitä, on periaatteessa sama kuin että Autokoulussa ei opetettaisi liikennesääntöjä. Tulos on se mitä se tänään on. Mitä ei ole opetettu, sitä on vaikea tietää, noudattaa, kunnioittaa - joka on perusta päinvastaisille sanoille ja/tai käyttäytymiselle. Siitä voi parantua.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Miksi jatkuvasti viittaat tuohon rauhansopimukseen joka monelta osin on jo kumottu. Sillä on vain arvonsa historiallisena dokumettina nyt. Jonkinnäköisenä turvallisuuspoliittisena "vakuutuksena" sillä on yhtä suuri arvo kuin 1934 Neuvostoliitomn ja Suomen välillä solmittu hyökkäämättömyyssopimus. Tilaisuuden tullen Venäjä irtisanoo sopimukset niin kuin 1939 tapahtui.

Matti Simonaho

"Miksi jatkuvasti viittaat tuohon rauhansopimukseen "

Kirjoitin; "Se että Suomen lapsille ei ole opetettu eikä opeteta koulussa Pariisin Rauhansopimusta 1947 eikä Suomen Kansan Perustuslakia (1§ - 12§) ja noudattamaan niitä ja vaatimaan noudattamaan niitä, on periaatteessa sama kuin että Autokoulussa ei opetettaisi liikennesääntöjä. Tulos on se mitä se tänään on. Mitä ei ole opetettu, sitä on vaikea tietää, noudattaa, kunnioittaa - joka on perusta päinvastaisille sanoille ja/tai käyttäytymiselle. Siitä voi parantua."

"joka monelta osin on jo kumottu. "

Joiltakin osin se on kumottu, mutta kaikilta osin sitä ei saa kumota (Suomen Kansan Perustuslaki, Suomen oikeudenkäyttöpiiri).

Matti Simonaho

Koskien "Tilaisuuden tullen Venäjä irtisanoo sopimukset niin kuin 1939 tapahtui."

Mikä on Ruotsin osuus sotiin Pohjois-maissa 1939 - 1945?

http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=uutisia_...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #44

Blogin aihe on sekä tärkeä että kiinnostava. Matti Simonaho, voisitko ystävällisesti pitäytyä teksteissäsi pelkästään siinä? (Ei tarvitse vastata – kirjoita mieluummin itse aiheesta, ja vain siitä.)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #48

Simonahon tavoite näyttää olevan asiallisen keskustelun häirintä, joten tässä suhteessa hän täyttää trollauksen tunnusmerkit.

En löydä yhtään blogin aiheeseen liittyvää kommenttia, enimmäkseen Pariisin rauhansopimuksen artiklojen esittelyä.

Teen hänestä häirikköilmoituksen moderaattorille.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #67

Tein minäkin, mutta se ei vaikuttanut ainakaan klo 15:32 mennessä.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Hannu Mononen (26) Sattuuhan niitä mittakaava virheitä entiselle FSB:n tiedustelu-upseerillekkin. Isomaa ja isot toleranssit! Kommentissasi (22) pohdit juuri oleellisia kysymyksiä?

Venäjän rajavalvontajoukot eivät kuulu Venäjän puolustusvoimien vahvuuteen vaan FSB:n organisaatioon. ”Пограни́чная слу́жба Федера́льной слу́жбы безопа́сности Росси́йской Федера́ции” Ymmärrettävästi on mahdotonta selvittää näiden joukkojen vahvuutta, tehtävää ja toimenkuvaa Suomen itärajan takana. Kysymys on useammasta tuhannesta, hyvin koulutetusta kovan luokan ammatti- ja sopimussotilaasta.

Venäjän puolustusvoimien joukko-osastojen vahvuuksista,todellisesta toimintakyvystä on monenlaista eri käsitystä. Mielenkiintoinen näkökulma ja esimerkki löytyy tästä. https://www.foi.se/en/foi/news-and-pressroom/news/...

Näin samaa asiaa kommentoivat suomalaiset sotilasalan ammattilaiset jo kaksi vuotta sitten! ”Länsimaissa on viime vuosina keskusteltu niin kutsutusta A2/AD-kuplasta (anti-access area denial). Väitetään, että Venäjä olisi kyennyt luomaan uusilla ohjusjärjestelmillään kauas sen rajojen ulkopuolelle ulottuvia alueita – kuplia – joiden sisällä vastapuoli ei voisi toimia sodan aikana. Tällaisia kuplan muodostavia aseita olisivat esimerkiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä S-400, ballistinen Iskander-ohjus, Kalibr-risteilyohjus ja laivojen tuhoamiseen tarkoitettu rannikko-ohjus Bastion.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Jyri Raitasalo kritisoi kupla-ajattelua. On aika puhkaista A2/AD-kupla, koska koko keskustelu on kupla. Raitasalo kummeksuukin sitä, että ohjusten uhkaa tai niiden muodostamaa kuplaa pidetään uutena asiana. Raitasalo katsoo, ettei Venäjä ole rakentanut A2/AD-kuplia, vaan länsi on luonut ne itse, kun se on yrittänyt ottaa analyyttistä otetta uudesta vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa kyse on ollut normaalista evoluutionomaisesta kehityksestä, joka on tyypillistä maasodankäyntiä painottavalle suurvallalle? Tässä pitää laittaa jäitä hattuun. Koko Eurooppa on ollut Venäjän tai Neuvostoliiton ballististen ohjusten vaikutuspiirissä jo vuosikymmeniä”. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465027.html.

Kiitos prikaatinkenraali (evp) Kari Salmi. Hyvä ja selkeä esitys aiheesta Nato.

Matti Simonaho

Poliisi ei saanut palkata eläkkeelle jääneitä Poliiseja avuksi hätätilanteessa 2015/2016 kun Ruotsista lähetettiin ei-ruotsalaisia ja ei-ruotsinkielisiä pakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen - syystä että he eivät osaa Ruotsia (Nettipoliisi Marko Forss). Koskeeko sama sotilaita; Jos et osaa Ruotsia, et saa käydä armeijaa tai osallistua Suomen puolustamiseen hätätilanteessa? Minkälaiset Ruotsin kielen osaamisvaatimukset on NATOssa?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Löytyiväthän nämä Putinin viittaukset "joukkojemme vetämisestä 1500 kilometrin päähän Suomen rajasta" Kultaranta-keskustelusta 1.7.2016:

https://areena.yle.fi/1-3543332

1) 37:20 / 55:27
2) 46:40 / 55:27
3) 48:40 / 55:27

Tilaisuuden rakenne ei sallinut toimittajien kysyä enää mitään esim. Alakurtin, Kamenkan tai Lugan varuskuntien sijainnista.

Putin antoi samalla ymmärtää, että jos Suomi on liittynyt NATO:n jäseneksi, sen puolustusvoimat eivät silloin enää ole itsenäisiä tai täysivaltaisia, vaan "osa NATO:n sotilaallista infrastruktuuria".

– Milloin NATO olisi määrännyt itsenäisten jäsenvaltioidensa asevoimia tekemään jotakin, mitä ne muuten eivät olisi tehneet?

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Rauno Lintuselle kysymykseen miten Venäjä on uhannut Suomea.

Minusta aivan sama onko Venäjä uhannut tai voiko tulevaisuudessa uhata vai eikö. Suomen puolustus pitää olla niin hyvä kuin mahdollista ja siinä Nato on ehdoton valtti.
Se onko Nato hyvä tai paha on enempi mielipidekysymys. Mutta jos haluaa liittoutua vain hyvän kanssa niin esimerkiksi Martta-kerhosta ei ole tosipaikan tullen apua. Niin paljon kuin heitä arvostankin.

Siksi kannatan kahta asiaa:

Suomen liittymistä Natoon sekä erinomaisten suhteiden luomista Venäjään. Siis näitä kahta asiaa yhdessä.
Suomen tulisi olla se ystävällinen Nato-maa joka toimii sillanrakentajana ja erimielisyyksien ratkaisijana. Keskustelujen avaaja ja ratkaisujen löytäjä. Meillä olisi siihen kokemusta.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Niin, miten siis Venäjä on uhannut Suomea? Yksikin esimerkki riittää. Kiitos.

Venäjän juuri päivitetyssä puolustusdoktriinissa Nato on venäjän ja venäläisten pahin uhka. Tähän silmukkaanko Suomen pää pitäisi työntää?

Nato ja sen jäsenmaat käyvät sotia Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Libyassa, Malissa ja Keski-Afrikan Tasavallassa.

Nato on laajentumassa nyt myös Etelä-Amerikkaan. Kolumbia on jo kumppanuusmaa ja Brasilia odotushuoneessa. Nämä uudet jäsenehdokkaat ovat äärioikeiston hallitsemia.

Milloin suomalainen sotii Venezuelassa? Yhdysvaltojen tappopolitiikan tukena!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Milloin suomalainen sotii Venezuelassa? Yhdysvaltojen tappopolitiikan tukena!"

Blogi käsittelee jo tätä aihetta – saisitkohan sen luetuksi alaotsikon "Olisiko Suomen pakko lähteä muiden maiden sotiin?" jälkeen?

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Rauno. Kiitos asiallisista kysymyksistä.

Kunnioitan ihmistä, joka on vakaumuksessaaan noin syvä, jos hän vain ei aiheuta sillä mitään tuhoa tai surua.

Jotta ymmärtäisit mitä tarkoitan, lainaa kirjastosta Solzenitsynin Vankileirien saaristo. Kaikki osat.

Siinä ohessa katso elokuva Katyn.

Tutustu Molotov-Ribbentob sopimukseen.

Nämä kaikki ja sinun mielipiteesi vahvistavat uskoani naapurimme ylivertaisuuteen.
Nimittäin propagandassa.

Käyttäjän alokkila kuva
Ari Lokkila

Suomessa kansalaiset suhtautuvat kielteisesti Nato-jäsenyyteen koska pelkäävät Venäjän reaktiota. Poliitikot ovat puolestaan asiasta hiljaa kansan ja presidentti Niinistön kieteisen kannan takia.

Olen Naton jäsenyyden kannalla turvatakuiden takia, jotka nostavat hyökkäyskynnystä Suomea kohtaan ja Suomen Nato-jäsenyys helpottaisi Baltian maiden puolustamista.

En pelkää Venäjän reaktioita Suomen Nato-jäsenyyttä kohtaan, koska pelkään enemmän Suomen tukalaa asemaa Naton ja Venäjän mahdollisessa konfliktissa. Jos Kari Salmi haluaa keskustelua Nato-jäsenyydestä hänen tulisi kirjoittaa blogi Suomen asemasta ilman turvatakuita Naton ja Venäjän konfliktissa ja haastaa Sauli Niinistön näkemykset mahdollisista spontaaneista liittoutumisista.

Vesa Partanen

Yhä kummallisempi ajatuksen kulku. EU laajenee itään ja Ukrainaan, niin syytönhän siihen silloin Ukraina on? Eikö Venäjän tällöin kuuluisi rangaista EU:TA ja vallata sen alueita? Miksi se Ukrainaa rankaisee?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Miten Venäjä rankaisee Ukrainaa?

Ukrainan hajoaminen on suora seuraus 2014 Kiovan vallankaappauksesta, jota Yhdysvallat ja EU tukivat. Eikä maa pysyisi pystyssä nytkään, jos länsi ei tukisi sitä kymmenillä miljardeilla dollareilla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kerrohan Lintunen tarkemmin Kiovan vallankaappauksesta? Onko Ukrainassa vallalla EU tai USA? Etkö todellakaan tiedä että Ukrainassa on Venäjän sotajoukkoja edistämässä vallankaappausta? Minkään muun valtion sotajoukkoja ei Ukrainassa (vielä) ole.

Etkö seuraa muita uutislähteitä ollenkaan?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #68

En muista, että Rauno olisi koskaan vastannut tai mitenkään reagoinut kommenttiini. Ehkä ne ovat liian hankalia vastattavaksi, vai kuinka?

Toimituksen poiminnat