Kari Salmi

Miksi Itämeri on koko Suomen asia?

Itämeri on Suomelle ja suomalaisille elintärkeä ja sen hyvinvoinnista on huolehdittava. Kauppamerenkulku on tuonnin ja viennin valtimo – yli 80% tuonnista tulee meritse maahamme. Tätä kapasiteettia ei voi korvata millään muulla nykyisin käytettävissä olevalla kuljetusmuodolla. Ilmakuljetus on nopeaa, mutta kallista ja volyymit merikuljetuksiin verrattuna pienet. Maayhteytemme Venäjään, Norjaan ja Ruotsiin vähäisen tiestön ja rajoitetun raidekapasiteetin vuoksi tekevät suurten materiaalivirtojen toimittamisen mahdottomaksi. Kansakuntamme huoltovarmuus riippuu suurelta osin kauppalaivaston turvallisesta ja vapaasta liikennöinnistä Tanskan salmien ja satamiemme välillä.

Itämeri ja varsinkin Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Raskaan liikenteen ja vilkkaan, usein risteävän huviveneilyn turvallisuuden takaamiseksi on tehty jo paljon. Törmäys, karilleajo tai muu mittava onnettomuus tai ympäristökatastrofi ovat kuitenkin mahdollisia. Liikenteen valvontaan ja ohjaukseen tulee jatkossakin panostaa – unohtamatta valmiutta etsintä- ja pelastuspalveluun tai ympäristövahinkojen rajoittamiseen ja puhdistamiseen.

Venäjälle strategisen tärkeät kohteet Moskova, Pietari, Kaliningrad ja Kuolan alue vaikuttavat myös Itämeren tilanteeseen. Venäjän tavoitteena on edelleen pääsy kaikille merille ja näin ollen osaltaan se pyrkii edelleen vahvistamaan sotilaallista asemaansa Itämerellä ja heikentämään NATOn vaikutusvaltaa alueella sekä pitämään Suomen ja Ruotsin tästä erillään. Mikä tahansa sotilaallinen kriisi Itämeren alueella vaikuttaa välittömästä hankalassa maantieteellisessä asemassa olevaan Suomeen. Sivustakatsojan rooliin pyrkivän asema voi kyseisessä tapauksessa olla se heikoin.

Myös monet ammatit ovat riippuvaisia Itämerestä ja sen hyvinvoinnista, esim. matkailuyritykset, kalastus, varustamot ja laivanrakennus.

Ammattikalastajien saaliin toivoisin tulevaisuudessa koostuvan nykyistä enemmän myrkyttömistä, luonnon omasta kiertokulusta syntyneistä, kestävästi pyydetyistä kalalajeista, voimakkaiden istutusten sijaan. Uhanalaiset lajimme vaativat suojelua ja elvytystoimenpiteitä, mihin tarvitsemme sekä rajoituksia, että poliittista ohjausta. Tämä ei koske vain merialuetta, vaan koko Itämeren valuma-aluetta jokineen ja järvineen. Piste- ja hajakuormitusta on edelleen vähennettävä sekä kansallisilla että kansainvälisillä toimenpiteillä. Uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymisalueita jokien virta- ja koskialueilla on ennallistettava ja pääsyä sinne ja takaisin edistettävä vaellusesteitä poistamalla.

Risteilyalusten, jäänmurtajien ja viranomaisalusten rakentaminen on Suomessa huippuluokkaa, vaikka varustamojen tilauskanta vaihteleekin suhdanteiden mukaan. Kriittisten teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen tarvittavat voimavarat tulee varmista myös tulevaisuudessa. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät hankinnat ja niihin liittyvä varustaminen tulee pitää suomalaisten käsissä vähintään niiltä osin kun siihen on taloudelliset ja tekniset edellytykset olemassa.

Itämeren houkuttelevuus turisteille on myös paljolti riippuvainen meren puhtaudesta, mutta myös palvelutarjonnan monipuolisuudesta, laadusta ja tietysti hinnoittelusta. Itämeren tilaa on seurattava jatkuvasti ja tutkimustulosten pohjalta ohjattava elvyttävät toimenpiteet kipeimmin niitä tarvitseviin tai suurinta hyötyä tuottaviin kohteisiin. Vierailevien risteilyaluksien osalta on pyrittävä entistä voimakkaammin ohjaamaan jätevesien tyhjennyksen satamiin Itämeren sijaan tiivistämällä yhteistyötä ulkomaalaisten varustamoiden kanssa. (Samalla risteilyalusten matkustajia tulee nykyistä paremmin houkutella maihin, mutta Suomeen kohdistuvan matkailun edistäminen vaatii oman blogipostauksensa, joten tästä aiheesta lisää myöhemmin).

Itämeri on myös luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävä suurelle osalle kansastamme.  Väestömme painottuu voimakkaasti etelään lähelle rannikkoa ja useilla on koti tai vapaa-ajan asunto meren läheisyydessä tai harrastus, joka liittyy suoraan tai välillisesti Itämereen. Saaristomme ei saa näyttää hernekeitolta kesästä toiseen. Uiminen ja muu vesiliikunta tulee olla sekä virkistävä että turvallinen harrastus aikuisille, lapsille ja (koti)eläimillekin. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitokset mielenkiintoisista ja asiapitoisista blogeista!

Jos Itämeren alueella poliittinen ja sotilaallinen jännitys kiristyisi, mistä tällöin riippuisi, kauanko rahtilaivaliikennettä Suomeen voisi vielä jatkaa?

Jos laivaliikenne keskeytyisi, pitkäänkö Suomen huoltovarmuus sitä kestäisi ennen vakavia ongelmia?

Käyttäjän KariSalmi kuva
Kari Salmi

Kauppalaivaston liikkuminen riippunee pääosin siitä, miten taloudellista painostusta käytetään uhkaamalla laivaliikennettä ja löytyykö niille suojaisia reittejä tai voidaanko niitä suojata sotilasaluksin. Päivittäistavaroista, joita ei varastoida Suomessa, tulee puute ensin. Huoltovarmuuskeskus vastaa kriittisten kulutushyödykkeiden, viljan, energian yms. varmuusvarastoinnista sille annettujen tehtävien ja resurssien mukaisesti. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pyritään turvaamaan, mutta vakavissa häiriötilanteissa päivittäistavaraoiden santi ja jakelu voivat vakeutua olellisesti.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kiitokset Itämeren pelastamistyössä pitää ehdottamisti antaa John Nurmisen säätiölle.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nykyisin satamamaksuun sisältyy septin tyhjennys, siitä riippumatta käyttääkö tätä palvelua vai ei. Aluksen kannalta septin tyhjennys satamassa on rasittavampi toimenpide kuin jätteiden dumppaaminen mereen.

Satamatariffeja tulisi muuttaa niin, että alus, mikä tyhjentää septin satamassa, pääsee alemmalla satamamaksulla. Näin alus hyötyisi septin tyhjennyksestä ja varustamojen talouspäälliköt vaatisivat kippareilta selitystä kallimman satamaksun perusteista.

Kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa kesällä, tätä septimaksujärjestelmää voisi esittää kaikille EUn satamille.

Käyttäjän KariSalmi kuva
Kari Salmi

Tuota satamamaksuja ja tyhjennystä sekä valvontaa tulisi kehittä merenkulkuyrityksille houkuttelevampaan suuntaan. Jos olisi esimerkiksi raportointi- ja suunnitelmavelvoite, ainakin selviäsi, milloin septi on tyhjenetty. Sehän voisi olla biokaasun raaka-ainetta, jolloin tätä voisi käyttää maksuhuojennuksen perusteena?

Toimituksen poiminnat